Teemat

Mitä kotikunnalle tulemassa?

Maakuntauudistus on kaikkien puheenaiheena yhä voimakkaammassa myllytyksessä. Keskustelu siitä kuka maakuntauudistusta oikeasti saa vetää, sai pienen keskustelumyrskyn kabineteissa.  Maakunnan liitto, keskuskaupunki, vaiko kaikki toimijat yhdessä. Tosiasia on kuitenkin että maksajan, valtion, rooli ei ole vielä kirkastunut muuta kuin rahoittamisen osalta. Vakavasti otettava toive on joka tapauksessa että kuntiakin kuultaisiin.
Keskustelun ulkopuolelle on jäänyt kuntien tulevaisuuden haasteet.  Auvoiset ajat eivät ole tulossa. Tuon maakuntauudistuksen jälkeen Saarijärven suurimmaksi hallinnon toimialaksi tulee sivistystoimi. Tänään ja tämän syksyn aikana kunnallisen vero/valtionosuus/lainanotto keskustelu kohdistuu koulujemme tulevaisuuteen. Home kouluissa ei voi olla meidän tulevaisuuden opetusympäristö, mutta miten tämän päivän tulovirroilla kiviseiniä rahoitetaan. Taseemme ei ole oiennut kestävälle tasolle ja ”kynärahastakaan” ei ”mustapukuisten” torjujaksi enää ole. Lanneveden viipaleet on ensiapu yhdelle osalle koululaisiamme mutta voiko se olla kauaskantoinen ratkaisu. Pylkönmäki, Keskuskoulu, Lukio, viipaleitako tilaamaan? Ja kuinka monta viipaletta? Ei voi olla herättämättä kysymystä ”yhden pysähdyksen taktiikasta”. Vai ajaudutaanko siihen väistämättä. Kuinka uskalletaan poliittiseen keskusteluun lähteä aidosti, kiihkottomasti Saarijärvi-puolueen hengessä käymään.
Tämän syksyn aikana on se keskustelu käytävä.
Toinen keskustelu jossa tosiasiat on meillä olleet jo kauan pöydällä on kaavoitus tilanteemme. Viranomaisilta keskusteluun on saatu tiukkaa palautetta että vika ei ole heidän vaan poliittisten päättäjien. Väistämättä olemme siinä tilanteessa että kuntien välisessä” mahdollistavassa” kilpailussa on tärkeää saada yritystoiminnan ja kunnan kasvuhalukkuuden mittariarvona toimivat kaavat kuntoon niin politiikan kuin viranomaistoiminnan yhteistyöllä jopa rahallista riskiä ottaen kuntoon. Kaavapaketin kuntoon saattaminen ei voi olla taloudenkaan näkökulmasta ylivoimainen tehtävä, säästäminen kuoliaaksi on se huonompi vaihtoehto. Kysymys kuuluu tässä hetkessä pinnalla olevan biotalouden kehitysnäkymien hyödyntämisessä, olemmeko mukana vain seuraajan roolissa. Elinkeino asiamiehiä ja kaavoittajia tarvitaan. Nyt.
Maakuntauudistuksesta huolimatta kaupunkimme päätöksenteko pöydillä on pitkälläkin aikavälillä tarkastellen tämän syksyn aikana erittäin merkittävät talouden ja tulevaisuuden haasteet.

Esa Järvinen
Kaupungin valtuutettu (kok)

Nuoriin me uskomme

Nuoria on työllistetty eri keinoin. On ollut työkokeiluja, harjoitteluja, oppisopimuksia, kaupungin kesätöitä, kesätyötukea yrityksille ja työpajoja. Kotitaloudet ovat palkanneet nuoria. POKE on kouluttanut nuoria työelämään. Kodeissa vanhemmat ovat tehneet kaikkensa, jotta nuoret työllistyisivät. Kaikkea on yritetty. Silti ruton lailla leviävä työttömyys vaivaa nuorisoamme. On korkea aika ottaa kelmut silmiltä ja nähdä nuoret uudessa valossa—osaavana, eurooppalaisena työvoimana.
Kenellä on vastuu nuoren työllistymisestä? Nuorella itsellään. Tärkeintä on oikea asenne. Hyvä työpaikka tai nuoren lahjat menevät hukkaan, jos työnteko nähdään vain yhtenä vaihtoehtona ajankäytölle. Sosiaalikehto ja median mainostama, helppo jäätelötalous antavat ymmärtää, ettei kaikkien tarvitse työllistyä. Tässä erehdytään. Nuori sukupolvi voi unohtaa leppoistamiset, vuorotteluvapaat ja työviikon lyhentämiset. Tulevaisuudessa entistä useampi on eläkkeellä, ikäluokkien samalla kutistuessa. Työtä on tarjolla. Nykyinen hyvinvointi perustuu edellisten sukupolvien suuriin ponnistuksiin. Jotta tätä hyvinvointia voidaan ylläpitää myös huomenna, tarvitaan kaikki nuoret töihin tänään. Ketään ei voida jättää tästä urakasta pois.
Urheasti töitä etsivä nuori työllistyy. Tässä apuna toimivat kunta, te-toimi ja yritykset. Näistä kolmesta yritykset ovat tärkeimpiä, sillä ne kantavat riskin ja vastuun työntekijästä. Yrityksillä on siis avaimet työttömyyden ratkaisemiseksi. Haaste yrittäjille: yksi uusi, alle 25-vuotias nuori töihin joka vuosi. Haaste nuorille: alkakaa yrittäjiksi. Omat kokemukseni ovat upeita. Nuoret istuttajat näyttivät, että Suomen metsissä kasvaa toivomme.

Niko Ilola
metsäpalveluyrittäjä

Onko kauppa auki?

Vuoden 2016 alusta alkaen kauppojen aukioloajat ovat vapautuneet. Suomen parjattu hallitus on onnistunut purkamaan melkoisen pykäläviidakon, joka aikaisemmin rajoitti monien yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja vaikeutti kuluttajien päivittäistä asiointia kaupoissa varsinkin viikonloppuina ja juhlapyhinä. Ennen aukioloajan ratkaisi kaupan pinta-ala, sijainti taajamassa tai haja-asutusalueella, kaksoispyhät, erilliset poikkeusluvat jne.

Pitkiä aukioloaikoja arvostelevat unohtivat sen, että kaupat saavat olla auki tai olla olematta. Kaupoissa voi käydä ostoksilla oman harkinnan mukaan.

Oma konkreettinen miellyttävä kokemukseni oli keväällä pääsiäisen aikaan. Meille oli tulossa pitkäperjantaiksi iso joukko perheitä. En millään ehtinyt tehdä ostoksiani kiirastorstaina kuten olin suunnitellut. Juhlapyhäaamuna kello kymmenen jälkeen menin tuttuun kauppaani, löysin kaikki ostoslistallani olevat tuotteet ostoskärryyni. En muuten ollut yksin liikkeellä. Kauppiaskin ihmetteli asiakkaiden määrää. Totesin hänelle, että kauppa käy yleensä silloin kun ovet ovat auki. Koska minulla ei ole kotona kylmiötä, kävin täydennysostoksilla vielä pääsiäisaamuna ja molempina pääsiäispäivinä. Näin toimien vähensin sekä kaupan että omaa ruokahävikkiä.

Moni saattaa ihmetellä, mitä edellä kerrotulla on merkitystä Saarijärven elinkeinoelämälle. Kun liikkeet ovat auki viikossa 92-102 tuntia, ei ole mahdollista, että kauppiaspariskunta tai myymäläpäällikkö pidentävät omia palkattomia työtuntejaan. Syntyy uutta työtä, osa-aikaiset saavat lisää työtunteja tai ainakaan työtunnit eivät vähene. Kun seutukunnan elämää piristävät kesälomalaiset ja mökkiläiset ovat tiedostaneet, että ruokia ei tarvitse juhannusruuhkassa tuoda lämpimässä auton takakontissa satoja kilometrejä, vaan hankinnat voidaan tehdä täällä perillä omaan tahtiin, on päivän selvää, että myynti lisääntyy seutukunnan kaupoissa.

Kaupan liiton selvityksen mukaan vähittäiskaupan myynti on alkuvuonna lisääntynyt koko maassa juuri vapaiden aukioloaikojen johdosta merkittävästi varsinkin joillakin kauppaketjuilla. Työntekijöiden määrä on lisääntynyt valtakunnallisesti noin 2500:lla. Omaan pitkäaikaiseen kokemukseeni ”kauppatiskin” molemmilta puolilta vedoten rohkenen väittää, että Saarijärven kauppaliikkeet ja työntekijät ovat hyötyneet pykäläviidakon poistamisesta keskimääräistä enemmän.

Mitä tämä on maksanut Suomen hallitukselle tai Saarijärven kaupungille? Tietääkseni ei mitään! Kiitos hallitus ja eduskunta sekä ahkera kaupan väki. Nyt ostoksille, kauppa on auki!

Risto Vesterinen

Seniorikauppias